Muovia kalojen hengityksessä

Amazonin jokien ja järvien muovisaaste on saavuttanut pisteen, jossa kalat eivät vain niele pieniä muovihiukkasia vaan voivat altistua niille myös hengittäessään.

Tutkijat selvittävät nyt, miten mikromuovit vaikuttavat Amazonin kalojen elimistöön ja terveyteen.

Mikromuovit ovat jo Amazonin vesissä

Mikromuoveja on löydetty Amazonin suurista joista, puroista ja järvistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hiukkasia esiintyy myös tulva-alueilla ja Amazonjoen suulla sijaitsevissa mangroveympäristöissä.

Yhdessä Manausin itäpuolella sijaitsevassa järvessä tutkijat havaitsivat mikromuoveja noin puolessa tutkituista jaraqui-kaloista. Jaraqui on yksi Amazonasin osavaltion tärkeimmistä ravintokaloista, joten löydöllä on merkitystä sekä luonnolle että ihmisille.

Tutkimuksessa kalojen suolistosta löydetyt hiukkaset olivat kuitumaisia. Suurin osa niistä tunnistettiin polyamidiksi, jota käytetään laajasti muun muassa tekstiiliteollisuudessa.

Muovi voi päätyä kalojen elimistöön

Mikromuovit voivat kulkeutua kalojen ruoansulatuskanavaan niiden ravinnon mukana. Tutkimuksissa Amazonin kaloista on kuitenkin löydetty hiukkasia myös kiduksista, mikä on herättänyt kiinnostusta siihen, miten kalat altistuvat muoville hengittäessään vettä.

Erityisen kiinnostava tapaus on pirarucu, joka nousee veden pinnalle hengittämään ilmaa. Tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisia riskejä, joita mikromuovit voivat aiheuttaa juuri sille elimelle, jota kala käyttää ilman ottamiseen.

Tämä tarkoittaa, että ongelma ei välttämättä rajoitu siihen, mitä kalat syövät. Saastuneessa vedessä eläville kaloille myös jatkuva kosketus mikromuoveihin voi muodostaa uudenlaisen ympäristöpaineen.

Vaikutuksia kalojen terveyteen

Tutkijat eivät vielä tiedä kaikkia Amazonin kalojen mikromuovialtistuksen pitkäaikaisia seurauksia. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin havaittu merkkejä siitä, että altistuminen voi vaikuttaa kalojen fysiologiaan ja hyvinvointiin.

Tamoatá-kalalla tehdyissä kokeissa mikromuoveihin liittyi lisääntynyttä stressiä ja painon vähenemistä. Tällaiset havainnot ovat huolestuttavia, koska kalojen terveys vaikuttaa samalla koko vesiekosysteemin toimintaan.

Mikromuovit eivät myöskään välttämättä jää ruoansulatuskanavaan. Hiukkaset voivat siirtyä muihin kudoksiin ja elimiin sekä kulkea ravintoketjussa saalislajeista niitä syöviin petokaloihin. ([SEJ][3])

Mistä muovi päätyy veteen?

Amazonin muovisaasteeseen liittyy läheisesti puutteellinen jätehuolto ja viemäröinti. Alueilla, joilla jätevesien keräys ja käsittely ovat puutteellisia, kotitalouksien jätteitä ja pesuvesiä voi päätyä suoraan vesistöihin.

Manausin Puraquequara-järven ympäristössä tehdyt havainnot osoittavat, kuinka suuri ongelma voi olla. Järven rannalla järjestetyssä siivouksessa kerättiin suuri määrä muovijätettä, mikä kuvastaa ympäristön jatkuvaa kuormitusta.

Kun suuremmat muoviesineet hajoavat pienemmiksi hiukkasiksi, niitä on huomattavasti vaikeampi poistaa luonnosta. Näin muovijätteestä voi ajan myötä tulla näkymätön osa vesiekosysteemiä.

Huoli ulottuu myös ihmisiin

Amazonin kalat ovat monille alueen asukkaille tärkeä ravinnonlähde. Amazonasissa ihminen syö keskimäärin jopa noin 14 kilogrammaa kalaa vuodessa, mikä on noin viisinkertainen määrä Brasilian kansalliseen keskiarvoon verrattuna.

Siksi kalojen mikromuovialtistus herättää kysymyksiä myös ihmisten terveydestä. Jos muovihiukkasia kertyy kaloihin ja ne kulkeutuvat ravintoketjussa eteenpäin, ongelma ei enää kosketa ainoastaan vesistöjä tai niiden eläimiä.

Tutkijat korostavat kuitenkin, että mikromuovien vaikutuksista ihmisten terveyteen tarvitaan edelleen lisää tutkimusta. Nykyiset havainnot osoittavat ennen kaikkea sen, kuinka laajalle muovisaaste on levinnyt Amazonin vesistöissä.

Amazonin vesistöjen tulevaisuus

Amazonin jokien, järvien ja purojen mikromuovisaaste osoittaa, että muoviongelma ei ole vain merien ongelma. Saaste on saavuttanut myös maailman suurimpiin makean veden ekosysteemeihin kuuluvan Amazonin, jossa se vaikuttaa lajeihin, joilla on tärkeä rooli sekä luonnossa että paikallisessa ruokajärjestelmässä.

Tutkimusten lisääntyessä tutkijat pyrkivät ymmärtämään tarkemmin, miten mikromuovit vaikuttavat kalojen hengitykseen, ruoansulatukseen, kasvuun ja yleiseen terveyteen. Samalla tarvitaan parempaa jätehuoltoa ja viemäröintiä, jotta muovia päätyisi vesistöihin vähemmän.

Amazonin kalojen kohtaama ongelma on muistutus siitä, että ihmisten tuottama muovijäte voi kulkeutua paikkoihin, joissa sen vaikutukset ovat paljon vaikeammin nähtävissä. Kun mikromuovit päätyvät veteen, ne voivat päätyä myös eläimiin, ravintoketjuihin ja lopulta ihmisten ruokapöytiin.