Valaiden viestintä

Valaat elävät ympäristössä, jossa ääni voi olla näköaistia tärkeämpi. Pimeissä tai sameissa vesissä äänet auttavat niitä pysymään yhteydessä toisiinsa, löytämään ravintoa ja koordinoimaan toimintaansa.

Tutkijat hyödyntävät nykyään vedenalaisia mikrofoneja, droneja ja tekoälyä valaiden äänten tutkimiseen entistä tarkemmin. Tulokset muuttavat käsitystämme siitä, miten eläimet kommunikoivat keskenään.

Belugat oppivat kommunikoimaan

Belugat kuuluvat äänekkäimpiin valaisiin. Ne tuottavat naksahduksia, vihellyksiä, kirkaisuja ja trillimäisiä ääniä. Äänet ovat erityisen tärkeitä arktisilla vesillä, joissa näkyvyys voi olla erittäin heikko.

Valaan viestintään erikoistuneen tutkijan Valeria Vergaran johtama tutkimus viittaa siihen, etteivät nuoret belugat synny valmiin viestintäjärjestelmän kanssa. Ihmislapsien tavoin ne käyttävät vuosia äänien käytön opetteluun. Poikaset kokeilevat erilaisia ääntelytapoja ja kehittävät vähitellen laajemman ja monipuolisemman äänivalikoiman.

Yksi ensimmäisistä äänistä toimii ikään kuin yksilöllisenä tunnisteena. Nuorten belugojen äänet eivät kuitenkaan kanna yhtä pitkälle kuin aikuisten. Tämä tarkoittaa, että veneiden aiheuttama melu voi vaikeuttaa emojen ja poikasten välistä yhteydenpitoa etenkin suurissa ryhmissä.

Havainnolla on myös käytännön merkitystä. Kanadassa belugojen viestintää koskeva tutkimus on jo vaikuttanut veneliikenteen rajoituksiin tärkeillä kokoontumisalueilla.

Valailla on myös murteita

Monet valaspopulaatiot käyttävät toisistaan poikkeavia äänimalleja, jotka opitaan sosiaalisesti. Erot voivat toimia lähes samalla tavalla kuin alueelliset murteet. Tutkijat ovat havainneet, että opitut ääntelyperinteet voivat liittyä myös muihin käyttäytymistapoihin, kuten muuttoreitteihin ja ravinnonhankintaan.

Ryhävalaat tarjoavat yhden selvimmistä esimerkeistä. Koiraat laulavat pitkiä ja rakenteeltaan monimutkaisia lauluja, jotka koostuvat toistuvista fraaseista ja teemoista. Laulut muuttuvat ajan myötä, ja kokonaiset populaatiot voivat omaksua uusia versioita naapuriryhmiltä.

Hämmästyttävällä tavalla uusi laulu voi levitä valtaville alueille populaatiosta toiseen, kunnes suuret määrät valaita laulavat käytännössä samaa uudistunutta versiota.

Valasryhmillä on omat tunnusmerkkinsä

Jotkin syvälle sukeltavat valaat kommunikoivat erityisten naksahduskuvioiden eli kodojen avulla. Eri sosiaaliset ryhmät eli klaanit käyttävät niille ominaisia äänien yhdistelmiä. Tutkijat ovat tunnistaneet tiettyjä kodoja, jotka liittyvät vahvasti yksittäisiin klaaneihin ja joiden avulla eri populaatiot voidaan erottaa toisistaan.

Nämä äänelliset tunnusmerkit voivat auttaa tutkijoita myös selvittämään, missä tietyt ryhmät liikkuvat ja ovatko ne erityisen alttiita ympäristön muutoksille. Koska nämä valaat elävät tiiviissä sosiaalisissa yhteisöissä, niiden äänillä näyttää olevan tärkeä rooli suhteiden ylläpitämisessä ja ryhmän identiteetin vahvistamisessa.

Tekoäly kuuntelee valaita

Yksi alan kunnianhimoisimmista hankkeista on.

project CETI jossa koneoppimista hyödynnetään valaiden monimutkaisen viestinnän analysointiin. Tutkijat käyvät läpi valtavia määriä tallennettuja naksahduksia ja etsivät niistä toistuvia rakenteita, rytmin muutoksia ja malleja, jotka voivat liittyä tiettyihin tilanteisiin.

Joidenkin tutkimustulosten perusteella valaat muuttavat ääntelynsä tiettyjä piirteitä, kun lähistöllä on aluksia. Muissa tutkimuksissa on puolestaan havaittu yllättävän monimutkaisia äänirakenteita, jotka haastavat yksinkertaiset oletukset eläinten viestinnästä.

Tutkijat suhtautuvat kuitenkin varovaisesti siihen, voidaanko valaiden viestintää kutsua kieleksi ihmisen tarkoittamassa merkityksessä. Samankaltaisuus ei automaattisesti tarkoita, että kyse olisi samasta asiasta.

Ensin ymmärtäminen, sitten vuorovaikutus

Tavoitteena ei välttämättä ole keskustella valaiden kanssa. Toistokokeet, joissa valaiden tallennettuja ääniä soitetaan takaisin eläimille, voivat häiritä niiden luonnollista käyttäytymistä ja aiheuttaa stressiä. Siksi monet tutkijat pitävät huolellista havainnointia ja kuuntelemista arvokkaampana kuin vuorovaikutuksen pakottamista.

Valaiden äänistä kerätty tieto auttaa jo nyt tutkijoita tunnistamaan populaatioita, havaitsemaan käyttäytymisen muutoksia ja ymmärtämään, miten ihmisen aiheuttama melu vaikuttaa valaiden sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Äänet voivat auttaa myös suojelussa

Valaiden viestintä voi tulevaisuudessa opettaa meille lisää kielestä, kulttuurista ja sosiaalisesta oppimisesta. Vielä tärkeämpää juuri nyt on kuitenkin se, että äänien tutkiminen tarjoaa tehokkaan työkalun luonnonsuojeluun.

Kun ymmärrämme paremmin, kuinka riippuvaisia valaat ovat äänistä, tutkijat voivat kehittää suojelutoimia, jotka vastaavat paremmin niiden todellisiin tarpeisiin. Samalla meristä voidaan tehdä turvallisempia joillekin niiden sosiaalisimmista asukkaista.